Katso video (5 min), jossa kerrotaan millaista liikkuva myyntityö on. Vapaus, itsenäisyys ja vastuu kulkevat käsi kädessä.
Tälle sivulle on koottu työsuhteen kaaren vaiheita työnhausta työtodistuksen saamiseen sekä mahdolliseen työttömyystilanteeseen. Kuvaukset eivät ole tyhjentäviä. SMKJ:n jäsenenä olet kattavamman neuvonnan ja palvelutarjonnan piirissä.
Paranna työhakuvalmiuksia:
Parantaaksesi omaa näkyvyyttä kymmenien tai jopa satojen hakijoiden joukossa, kannatta tehdä myös poikkeavia asioita, jotta erottuisi. Seuraavista voi olla apua työpaikan haussa:
Ennen työhakemuksen tekemistä on hyvä ottaa selvää työnantajasta ja tarjolla olevasta tehtävästä mahdollisimman paljon. Kohdista hakemuksesi juuri avoinna olevaan tehtävään ja korosta hakemuksessa niitä taitojasi, joita työpaikkailmoituksessa määritellään. Hakemus on hyvä, jos se mahtuu yhdelle A4 -arkille. Myy itsesi kuvailemalla osaamistasi asiallisesti ja selkeästi. Lue hakemuksesi lävitse useaan kertaan, jotta siinä ei olisi virheitä ja kieliasu olisi selkeää ja teksti hyvin jäsennelty. Hakemus erottuu joukosta, jos korostat tekstin eri osia lihavoimalla tai eri kokoisella fontilla. Tallenna työhakemus ja CV samaan tiedostoon ja laita nimesi näkyviin jokaiselle sivulle. Hakemus lähetetään yrityksen toivomalla tavalla ja määräaikaan mennessä.
Työhakemusmalleja:
CV:n peruskauraa ovat luonnollisesti tarkemmat henkilötiedot, sekä tiedot aiemmista koulutuksista ja työpaikoista. Senkin voi sanoa monella tapaa, ja faktat voi kertoa kiinnostavasti tai kuivasti vaikka meriiteillään ei vielä ikänsä vuoksi pääsisikään pröystäilemään. Oppilaitoksen virallisen nimen lisäksi sitä voi luonnehtia parilla sanalla. Rekrytoija voi olla heikoilla tiedoilla varustettu, eikä tiedä koulustasi mitään. Mitä valmiuksia koulu/ linja antaa?
Työpaikka tai työnimike voi myös johtaa enemmän harhaan kuin tietoon. ”Harjoittelija” kertoo vain sen, ettet saanut täyttä palkkaa. Työnimikkeen lisäksi voi kertoa, mitä hommiin kuului, erityisesti, jos jostain oli vastuussa. Kuulumiset rivijäsenenä yhdistyksiin kertovat aktiivisuudesta, ja yhdistysvirat kuten sihteeri, puheenjohtaja tai rahastonhoitaja ovat jo meriittejä. Harrastukset, liikunta, kulttuuri, käsityöt, antavat vinkkiä suuntautumisesta, ajankäyttötaidoista ja siitä, että elämässä on muutakin kuin facebook, poppikone, skype ja mese. Vaikka työpaikkailmoituksessa ei pyydettäisi mainitsemaan suosittelijoita, ei se ole kiellettyäkään. Hyvä nimi suosittelijana ei koskaan pahenna asiaa. Suosittelijalta on vain ensin saatava lupa nimen käyttöön.
Tässä hyvä rakenne perus-CV:lle:
CV-malleja:
Mieti vastauksia kysymyksiin, joita eteesi voi tulla haastattelutilanteessa. Voit pyytää apua myös tuttavaltasi, että saat kokoon erilaisia kysymyksiä. Ole aito itsesi, mutta valitse vastauksesi sillä näkökulmalla, että työpaikan edustajia kiinnostavat asiat tulevat hyvin esiin. Jos olet pätevä, osoita se. Jos olet sopiva, osoita sekin ja varmista heidät vahvasta motiivistasi. Ole omat itsesi, valmistautuneena.
Haastattelija haluaa myös yllättää sinut joillakin kysymyksillään nähdäkseen reaktioitasi. Ei ole pakko olla kovaksikeitetty, kaikennähnyt ja liukas vastauskone; hämmentyä saa ja miettiä vastaustaan. Ota oma aikasi ja toimi omalla luontaisella tempollasi. Ole myönteinen, vaikka haastattelija ehkä pyrkii provosoimaan sinua käytöksellään tai kysymyksillään. Omien heikkouksien ja vahvuuksien tuntemusta pidetään merkkinä kypsyydestä. Heikkoudet eivät kuitenkaan saisi olla työn keskeisten vaatimusten alueella.Mieti myös valmiiksi muutama kysymys työpaikasta. Se osoittaa ainakin kiinnostustasi ja voi samalla osoittaa myös jotain alan ja yrityksen ymmärtämisestäsi
Ajattele asusi tilanteen mukaan Silloin, kun ihmiset eivät tiedä toisistaan ennalta mitään, he päättelevät hyvin paljon ulkoisista seikoista. Päättelijä itsekään ei aina itse ole tietoinen tekemistään päätelmistä.Kun tiedät tämän, voit valmistautua ulkoisesti hyvin. Ajattele työpaikan toimialaa, itse työpaikkaa, tulevaa rooliasi ja mahdollisia tulevia asiakkaitasi. Kun pukeudut sopivasti kohtaaman heidät, et voi mennä pahasti metsään. Kaikkinainen ”liiallisuus” on hyvä kohtuullista haastatteluun; kovin runsaat lävistykset saattavat tehdä epämiellyttävän vaikutelman, samoin naisilla liian avoimet vaatteet. Työpaikassa ei tarvitse olla ”hieno”, vielä vähemmän seksikäs, pikemminkin uskottava ja ”moitteeton”. Valitusta työntekijästähän pitäisi kehittyä firman ”käyntikortti”.
Hyviä harjoituskysymyksiä vastattavaksi:
Käytöskirjasta muutama sananen:
Työ- ja elinkeinohallinnon opas työnhakuun: http://www.avosto.net/a-ura/opas/
Työsopimuksessa määritellään palkka, vapaapäivät ja muut edut. Työsopimuksella työntekijä ja työnantaja sopivat, millä ehdoilla työntekijä tulee työnantajan palvelukseen. Se on aina kahdenkeskinen sopimus. Työsopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan.
Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena työnantajan kanssa ja näin yleensä toimitaankin. Lain mukaan työsopimus on kuitenkin yhtä pätevä olipa se tehty suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Suullisessa sopimuksessa on kuitenkin aina se ongelma, että ajan mittaan sovittujen asioiden muistaminen voi olla vaikeaa tai sopijat voivat muistaa asiat eri tavalla.
Seuraavat asiat on hyvä selvitä työsopimuksesta:
Työsopimuksella on syytä sopia myös verohallituksen kulloinkin voimassa olevan kustannuspäätöksen mukaisten korvausten maksamisesta (työmatkat). Korvausten maksaminen (esim. kilometrikorvaukset työmatkoista) ei ole itsestään selvyys. Voimassa olevan päätöksen löydät täältä:
http://www.vero.fi/?article=719&domain=VERO_MAIN&path=5,40,90&language=FIN
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tarkoittaa vakinaista työsuhdetta. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on voimassa siihen asti, kun se joko työntekijän tai työnantajan puolelta päätetään.
Määräaikainen työsopimus
Määräaikainen työsopimus on voimassa siihen asti, kun määräaika umpeutuu tai sovittu työ tulee tehdyksi. Määräaikainen työsopimus ei pääsääntöisesti ole irtisanottavissa kummankaan puolelta, vaan se päättyy määräajan kuluttua. Työsopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä saattaa seurata jopa vahingonkorvausvastuu. Jos haluat irtisanoa määräaikaisen työsopimuksen, on paras tapa yleensä keskustelu työnantajan kanssa; useimmissa tapauksissa sopimalla yhteisesti menettelytavoista pääsee kyseisessä tilanteessa parhaimpaan lopputulokseen.
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain, jos siihen on perusteltu syy. Tällaisena syynä voi olla vaikka toisen työntekijän poissaolosta aiheutuva sijaisuus. Määräaikaisten sopimusten toistuva käyttö ilman perusteltua syytä on kielletty.
Jos määräaikaisen työsopimuksen käytölle ei ole ollut asiallista perustetta, on työsopimus toistaiseksi voimassa oleva sen sovitusta määräaikaisuudesta huolimatta. Työsopimuslaki ei kuitenkaan rajoita määräaikaisen työsopimuksen solmimista työntekijän omasta aloitteesta.
SMKJ:n jäsenenä voit ladata koneellesi mallityösopimuksen SMKJ:n sivuilta. Sopimuksen tekotilanteessa tukenasi ovat Myynnin ja markkinoinnin oikeusturva MOT Oy:n juristit (www.mot.fi), joilla kannattaa tarkistuttaa sopimus ennen allekirjoitusta.
Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Työehtosopimuksissa on voitu sopia esim. palkoista, työajoista, lomista, sairausajan korvauksista, irtisanomisajoista yms. Sopimukset ovat alakohtaisia ja usein myös ammattiasemaan sidottuja. Julkisella sektorilla työskentelevien virkasuhteisten palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksin. Työehtosopimus voi olla normaalisitova tai yleissitova.
Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa niitä osapuolia, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Työnantajan, joka kuuluu sopimuksen solmineeseen järjestöön, on noudatettava normaalisitovaa työehtosopimusta myös silloin, kun työntekijä ei kuulu sopimuksen solmineeseen järjestöön.
Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava vähintään niitä määräyksiä, joista on sovittu valtakunnallisessa, asianomaisella alalla edustavassa työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova.
Finlexin sivustolla julkaistaan yleissitovat työehtosopimukset ja työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätökset. Lisäksi julkaistaan työmarkkinoiden keskusjärjestöjen väliset sopimukset, joiden noudattaminen työehtosopimuksen osana käy ilmi kustakin työehtosopimuksesta.
Linkki ajantasaisiin työehtosopimuksiin.
Palkan, palkkion tms. maksaja toimittaa ennakonpidätyksen verovelvollisen vuosittain saaman verokortin nojalla. Verokortti annetaan erikseen pää- ja sivutoimea varten. Eläkkeensaajalle verokortti annetaan erikseen palkka- ja eläketuloa varten.
Verokorttiin on merkitty, mihin tuloihin se soveltuu. Palkkaa varten tehdyssä verokortissa on useimmiten kaksi prosenttilukua, perus- ja lisäprosentti sekä palkkakausikohtaiset tulorajat. Palkkaverokortti voi olla myös vuositulorajallinen.
Verokortit toimitetaan Verohallinnosta tulonsaajille viimeistään kaksi viikkoa ennen verokorttien voimaantuloa. Verokortit tulevat voimaan erikseen määriteltävänä ajankohtana, yleensä helmikuun alussa.
Verovelvollinen voi hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa joko verkossa, verotoimistosta, puhelimitse tai postitse. Hakiessaan ennakonpidätysprosenttiinsa muutosta verovelvollisella tulee olla tieto verovuodelta jo kertyneistä tuloistaan ja ennakonpidätyksistään sekä arvio tulevista verovuoden tuloistaan.
Verokortin voit tilata verkossa, www.vero.fi/verokortti
Ohje: Näin tilaat verokortin
Uudelle työntekijälle kuuluu perehdytys työtehtäviin Kun aloitat uudessa työpaikassa, pidä huolta, että saat perehdytyksen työtehtäviisi. Työnantajan vastuulla on järjestää riittävä perehdytys. Perehdytyksen tarkoitus on, että sinä saat riittävän opastuksen omiin tehtäviisi, työpaikan toimintaan, työvälineisiin ja työturvallisuuteen.
Perehdytyksessä käydään läpi työtehtäväsi, työsuhteeseen liittyvät asiat (esim. työaika, koeaika, palkka), työpisteet, työturvallisuuteen liittyvät asiat, esimerkiksi laitteiden käytön opastus ja ohjeistus sekä mahdollisten suojavarusteiden käyttö.
Usein perehdyttäjä antaa uudelle työntekijälle kirjallista materiaalia, johon kannattaa perehtyä huolellisesti. Kysyminen ja epäselvien asioiden selvittäminen on erittäin tärkeää!
Vuosiloman pituus
Palkallisesta vuosilomasta säädetään vuosilomalaissa jonka mukaan työntekijä ansaitsee lomaa työsuhteen aikana. Lomanmääräytymisvuosi on 1. 4 - 31. 3. Vuosilomaa kertyy 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, kertyy lomaa 2.5 arkipäivää kuukaudelta. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi jona työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Täyden vuosiloman pituus on 30 päivää, josta 6 päivää on talvilomaa.
Työssäolopäiviksi lasketaan myös poissaolopäivät sairauden- tai tapaturman johdosta (enintään 75 päivää) sekä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäivät sekä lomautuspäivät (enintään 30 päivää kerrallaan).
Osa-aikaiset
Mikäli 14 päivän työssäolo kalenterikuukautta kohden ei täyty, tai täyttyy vain joidenkin kuukausien osalta, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kalenterikuukausi jona työntekijä on ollut töissä vähintään 35 työtuntia.
Lomakausi
Lomakausi on toukokuun alusta syyskuun loppuun. Kesäloma annetaan lomakauden aikana ja talviloma lokakuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Työntekijä voi esittää toivomuksensa loman ajankohdasta, mutta viimekädessä työnantaja määrää milloin loma pidetään. Lomia voi pitää myös muina ajankohtina kalenterivuoden kuluessa tai siirtää annettavaksi seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Tällöin vaaditaan työntekijän suostumus.
Pääsääntöisesti lomien tulee olla yhdenjaksoiset. Työnantajalla on oikeus antaa 12 arkipäivää ylittävä osa kesälomasta erikseen yhdessä tai useammassa erässä silloin kun se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä tai työntekijä suostuu järjestelyyn. Talviloman pätkimiseksi vaaditaan aina työntekijän suostumus.
Työnantajan tulee ilmoittaa loman ajankohta kuukausi tai viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkua. Työnantaja ei voi yksipuolisesti siirtää annetun loman ajankohtaa. Lomapäiviä on viikossa 6 eli myös lauantait. Arkipyhiä tai yleisiä juhlapyhiä ei lueta lomapäiviksi.
Lomalla sairaana
Mikäli työntekijä on lomansa aikana työkyvytön sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta tai tämä tietää joutuvansa esimerkiksi sairaalahoitoon lomansa aikana, on loman ajankohtaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä. Loman aikana alkanutta yli 7 päivää yhtäjaksoisesti kestänyttä työkyvyttömyyttä ei lueta vuosilomaksi jos työntekijä tätä pyytää ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijän tulee pyydettäessä esittää luotettava selvitys, kuten lääkärintodistus, työkyvyttömyydestään. Siirretty kesäloma on mahdollisuuksien mukaan annettava lomakauden aikana.
Loman ajalta palkkaa
Työntekijällä on oikeus saada normaalia tai keskimääräistä palkkaansa lomansa aikana. Loma-ajan palkka lasketaan sen palkan mukaan joka työntekijällä on loman alkaessa. Lomapalkka lasketaan seuraavasti: kuukausipalkka / työpäivien määrä kyseisen kalenterikuukauden aikana = päiväpalkka
päiväpalkka * lomajakson työpäivien lukumäärä = lomapalkka
Provisio- ja tuntipalkkaisten osalta lomapalkka lasketaan toisin. Tietoa laskutavasta löytyy vuosilomamuistiosta, jonka löydät MOT:n www-sivuilta kohdasta "Lakiasioita". www.mot.fi
Lomakorvaus
Työntekijällä joka työsuhteen jatkuessa tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia on oikeus saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta jonka tämä on ollut työssä. Tällaiselle työntekijälle suoritetaan lomapalkan asemesta lomakorvauksena 9 % hänelle lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Sellaiselle työntekijälle, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, suoritetaan lomakorvauksena 11,5 % palkasta.
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan rahapalkasta. Myös edellisessä kappaleessa selostetulla työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada siinä selostetulla tavalla laskettava lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomakorvausta.
Lomaraha eli "lomaltapaluuraha"
Lomarahasta ei säädetä lailla vaan se perustuu työehtosopimusten määräyksiin. Lomaraha on yleensä 50 % työntekijän lakisääteisestä lomapalkasta. Yleensä puolet lomarasta maksetaan lomapalkan yhteydessä ja toinen puoli loman jälkeisenä palkkapäivänä. Lomarahan saamisen edellytykset ja maksukäytännöt vaihtelevat aloittain.
Hyvä tietää vuosilomasta
Vuosilomalaki on lähtökohtaisesti pakottavaa oikeutta, josta ei voida poiketa työntekijän vahingoksi. Valtakunnallisilla työmarkkinajärjestöillä on laajat oikeudet sopia vuosilomasta laista poikkeavastikin. Tästä johtuen eri aloilla käytännöt voivat olla erilaiset. Työnantaja saa noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen laista poikkeavia, ilman paikallista sopimista sovellettavia, määräyksiä työehtosopimuksen soveltamisalalla kaikkiin työntekijöihin. Työnantajan on pidettävä työntekijän vuosilomista, säästövapaista ja maksetuista vuosilomapalkoista sekä lomakorvauksesta kattavaa kirjanpitoa. Työnantajan on pyynnöstä annettava merkinnöistä kirjallinen selvitys työntekijälle tai hänen valtuuttamalleen. Vuosilomakirjanpito on pyydettäessä esitettävä myös työsuojeluviranomaisille, jotka valvovat vuosilomalain säännösten noudattamista.
Saatavat ja kanneoikeus
Työntekijän oikeus vuosilomalaissa tarkoitettuun saatavaan raukeaa, jos kannetta työsuhteen kestäessä ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Vanhempien oikeudesta jäädä pois työstä kotona tapahtuvan lapsen hoitamisen tai muun perhesyyn vuoksi säädetään työsopimuslain 4 luvussa. Näistä vapaista käytetään yleistä nimitystä perhevapaat. Kansaneläkelaitos maksaa perhevapaiden ajalta vanhempainpäivärahaa, joita ovat äitiys-, isyys-, vanhempain- tai erityisäitiysraha.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta (TSL 4:8). Useiden alojen työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta etenkin äitiysvapaan ja lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvien lyhytaikaisten poissaolojen ajalta. Palkallisen vapaan pituus vaihtelee työehtosopimuksittain.
Äitiysvapaa
Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää (muut kalenteripäivät kuin sunnuntait ja pyhäpäivät). Äitiysvapaa alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja päättyy 75 arkipäivää lasketun synnytysajan jälkeen.Työntekijä voi halutessaan aloittaa äitiysvapaan jo aikaisemmin, aikaisintaan kuitenkin 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysvapaan alkua varhennettaessakin sen kesto on aina 105 arkipäivää.
Isyysvapaa
Isä voi pitää isyysvapaata pääsääntöisesti enintään 18 arkipäivää. Isyysvapaa voidaan sijoittaa periaatteessa vapaasti mihin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakaudelle. Koska isyysvapaata annetaan ensisijaisesti lapsen hoidon vuoksi, vapaa ei kuitenkaan voi alkaa paljon ennen lapsen syntymää. Isyysvapaan pitäminen ei vaikuta vanhempainvapaan pituuteen.
Isäkuukausi
Jos isä on pitänyt vanhempainvapaata vähintään viimeiset 12 arkipäivää vanhempainvapaakaudesta, hänellä on oikeus pitää lisäksi yksi ylimääräinen enintään 12 arkipäivän pituinen jakso isyysvapaata välittömästi vanhempainvapaakauden päättymisen jälkeen. Vaihtoehtoisesti perhe voi säästää vanhempainrahakauden 12 viimeistä arkipäivää isän myöhemmin käytettäväksi yhdessä ylimääräisen isyysvapaan kanssa. Siirretty isäkuukausi on pidettävä 180 kalenteripäivän kuluesa sen vanhempainrahajakson päättymisestä, joka on alkanut välittömästi äitiysrahakauden jälkeen. Isyysvapaan enimmäispituudeksi muodostuu näin 30 arkipäivää.
Vanhempainvapaa
Lapsen äiti tai isä voi pitää vanhempainvapaata välittömästi äitiysvapaan jälkeen 158 arkipäivää. Jos lapsia on syntynyt samalla kertaa useampia (monikkoperhe), vanhempainrahakautta pidennetään 60 arkipäivällä kutakin lasta kohti.
Osittainen vanhempainvapaa
Osittaista vanhempainvapaata voi pitää, jos lapsen äiti ja isä sopivat työnantajiensa kanssa osa-aikatyöstä vanhempainrahakaudella siten, että kummankin työaika ja palkka ovat 40-60 % alalla sovellettavasta kokoaikatyön työajasta ja palkasta. Sopimus osa-aikatyöstä on tehtävä vähintään kahden kuukauden jaksoksi kerrallaan. Työnantajalla ei ole velvollisuutta suostua osa-aikatyöjärjestelyyn, vaan laki edellyttää asiassa työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta.
Hoitovapaa
Oikeus hoitovapaaseen alkaa välittömästi vanhempainrahakauden päätyttyä ja jatkuu siihen asti kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata voi käyttää yksi vanhempi kerrallaan. Hoitovapaata voi pitää vain, jos sinä aikana ei käytetä samanaikaisesti esimerkiksi kunnallista perhepäivähoitoa tai päiväkotihoitoa. Hoitovapaata voi pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi useammista ja lyhyemmistä jaksoista. Mikäli lapsen äiti synnyttää uuden lapsen vanhempainvapaan tai hoitovapaan aikana, hänellä alkaa oikeus uuteen äitiys- tai vanhempainvapaaseen. Oikeus vapaaseen arvioidaan aina viimeisen lapsen mukaan.
Vanhempainpäivärahat
Työntekijän tulee ilmoittaa aiotusta perhevapaasta työnantajalle kaksi kuukautta ennen vapaan aloittamista. Samalla hän ilmoittaa vapaan pituudesta ja jaksottamisesta. Työntekijä voi perustellusta syystä poiketa kahden kuukauden ilmoittamisajasta. Mikäli vapaa kestää enintään 12 päivää, siitä tulee ilmoittaa vähintään kuukausi ennen vapaan aloittamista.
Kela maksaa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa (= vanhempainpäivärahat), joilla korvataan työntekijän palkkatuloja, jotka jäävät vapaan ajalta saamatta. Tulottomille taataan vapaan ajalta perusturva. Päivärahojen saaminen edellyttää kuitenkin, että hakija on asunut Suomessa vähintään 180 päivää välittömästi ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Päivärahoihin on oikeutettu myös henkilö, joka on ollut vakuutettuna EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Israelissa.
Kelan www-sivuilla on laskentaohjelmia, joiden avulla voi laskea päivärahakauden ajoittumisen ja arvioida päivärahan määrän työtulojen perusteella. Päivärahaa maksetaan arkipäiviltä (myös lauantailta), mutta ei sunnuntailta, arkipyhiltä, itsenäisyyspäivältä eikä vapunpäivältä.
Työnteko äitiysrahakauden aikana
Työtä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana. Työn ja työolosuhteiden tulee olla sellaiset, että niistä ei aiheudu vaaraa äidille tai syntyvälle lapselle. Työnteon pitää perustua työnantajan ja työntekijän yhteisymmärrykseen työn tekemisestä.Neljä viikkoa äitisyvapaasta on kuitenkin pakollista äitiysvapaata, sillä työsopimuslaki kieltää työnteon kahden viikon ajalta ennen laskettua aikaa ja kahden viikon ajalta synnytyksen jälkeen.
Työsopimuslaissa säädetään työntekijän oikeudesta sairausajan palkkaan. Sairausajan palkkaan on oikeus työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä, mutta kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, kuin hänen oikeutensa sairauspäivärahaan alkaa. Jos työsuhde on kestänyt alla kuukauden, on työntekijällä oikeus saada edellä mainitulta ajalta 50 prosenttia palkastaan.
Työsopimuslain mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on sidottu kansaneläkelaitoksen maksaman sairauspäivärahan omavastuuaikaan. Kun oikeus sairausajan palkkaan päättyy, on työntekijä lähtökohtaisesti oikeutettu Kansaneläkelaitoksen maksamaan sairauspäivärahaan.
Sairauspäivärahan määrä lasketaan yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen mukaan.Työehtosopimuksissa on usein asetettu työnantajalle velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa lakia pidemmältä ajalta. Palkanmaksun pituus on sidottu työsuhteen kestoon. Mikään ei myöskään estä sopimasta sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta työsopimuksessa.Sairausajan palkanmaksuun liittyy paljon kysymyksiä, mutta yksi olennaisimmista lienee sairausajan palkan määrä. Sitä on tässä kirjoituksessa tarkoitus hieman valottaa.Lain sanamuodolla "on oikeus saada täysi palkkansa" tarkoitetaan sitä, että työntekijän tulee saada sama palkka sairausajalta, kuin minkä hän saisi työssä ollessaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tämä on helppo toteuttaa. Kuitenkin silloin, jos työntekijän palkkaus muodostuu kokonaan tai osaksi provisiosta, ei riitä, että työnantaja maksaa vain pohjapalkkaa sairausloman ajalta. Myös provisio-osuus tulee huomioida. Tämän vuoksi sairausajan palkkaa varten pitää selvittää keskimääräinen päiväprovisio.
Laissa ei ole määräystä sitä, miltä ajanjaksolta tällainen keskimääräinen provisio tulee selvittää. Yleisesti keskimääräinen provisio lasketaan edellisen kuuden kuukauden tai vuoden provisioista. Mikään ei estä käyttämästä myöskään lomapalkkaa varten laskettua päiväprovisiota. Jonkin verran törmätään työnantajan puolelta väitteisiin, että jos työntekijälle maksetaan sairausajalta keskimääräistä provisiota, saa työntekijä kaksinkertaista tai päällekkäistä palkkaa, koska työntekijälle maksetaan kuitenkin samanaikaisesti aiemmin tehdyn työn mukaan määräytyvää provisiota.Mistään kaksinkertaisuudesta ei kuitenkaan ole kyse. Provisiopalkan luonteeseen kuuluu se, että työntekijä tekee työn provision eteen usein huomattavasti aikaisemmin kuin itse provisionmaksu tapahtuu. Esimerkiksi tammikuun aikana tehdyistä kaupoista maksetaan provisio helmikuussa tai maaliskuussa. Työntekijä voi siis saada sairauslomansa aikana myös provisioita aiemmin tehdystä työstä. Tällainen provisio ei voi vähentää sairausajan palkkaa, joka on laskettu keskimääräisen ansion mukaan.
Samaa periaatetta sovelletaan esimerkiksi vuosiloman yhteydessä. Vuosilomalta työntekijä on oikeutettu saamaan sekä lomapalkan, jossa on huomioitu provisio-osuus, että normaalin palkanmaksuaikataulun mukaiset provisiot. Päällekkäisyydestä ei siis ole kyse, vaan eri palkkaerien erääntymisaikataulujen erilaisuudesta. Maksamalla keskimääräistä provisiota myös sairausajalta, korvataan työntekijälle sitä ansion pienenemistä, mikä näkyy vasta silloin kun sairausloman aikana tehtyjen kauppojen provisiot erääntyvät eli yleensä kuukauden tai kahden päästä. Tämä kaikki kompensoituu siten, että sairausloman jälkeen kestää jonkin aikaa ennen kuin provisioita alkaa jälleen tulla maksuun.Mihinkään ylikompensaatioon keskimääräisen sairausajan palkan maksaminen ei tietenkään saa johtaa. Provisiojärjestelmiä on monenlaisia ja joissakin järjestelmissä voi olla tarpeen tapauskohtaisesti harkita sairausajan palkan suhdetta sairausloman aikana maksettaviin muihin provisioihin.
Muunlainen tulkinta sairausajan palkanmaksusta lienee asiallinen, ainakin silloin kun provisio määräytyy myös muun kuin oman myynnin perusteella tai kun osa kaupoista toteutuu ilman työntekijän varsinaista myötävaikutusta. Olipa laskentatapa mikä tahansa, pääperiaatteena on, että työntekijän ansiot eivät saa laskea hänen sairauslomansa vuoksi (koskee tietysti palkanmaksuvelvollisuusaikaa).
Työsuhteen päätyttyä sinulla on oikeus saada työtodistus. Muista siis pyytää se. Työtodistuksen voi saada myös jälkikäteen. Työtodistuksesta on hyötyä, kun haet seuraavaan työpaikkaan Työtodistuksesta käy ilmi työnantajan ja työntekijän nimet, työsuhteen kesto sekä pääasialliset työtehtävät. Jos haluat, voit pyytää todistukseen myös arviota työtaidoistasi ja käyttäytymisestä.
Kannattaa pyytää työtodistus myös lyhyistä työsuhteista, koska työuran alussa jokainen työtodistus on arvokas. Jokainen todistus auttaa sinua seuraavan työpaikan saamisessa.
Työttömäksi jääminen ei ole tänä päivänä mitenkään poikkeuksellista. Työelämä muuttuu jatkuvasti hektisemmäksi ja yritykset reagoivat muutokseen aiempaakin nopeammin. Kilpailu on kovaa ja aika ajoin myös myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia joutuu työttömäksi. On tärkeää tiedostaa, että työsopimuslain mukaiset tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet eivät liity millään tavalla henkilön osaamiseen vaan yrityksen tilanteeseen. Tärkeintä on se miten pääset työttömyystapahtumasta ja siihen liittyvästä elämänmuutoksesta yli.
SMKJ:n työsuhteisena jäsenenä olet vakuuttanut itsesi työttömyystapahtuman varalta. Noin puoli miljoonaa suomalaista palkansaajaa ei ole tätä tehnyt. Noin 500000 suomalaista ei siis kuulu mihinkään työttömyyskassaan!
Siinä vaiheessa kun irtisanomisilmoitus annetaan käteen, on jo liian myöhäistä liittyä työttömyyskassaan. Työttömyyskassan maksaman ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksamisessa on 34 viikon jäsenyysehto. Hakijan tulee olla jäsenenä vähintään 34 edellistä viikkoa ennen kuin hänellä on oikeus kassan maksamaan työttömyyspäivärahaan. Suuruusero kassan maksaman ansiosidonnaisen ja KELA:n maksaman peruspäivärahan välillä on merkittävä. Jo kahden tuhannen euron tuloilla ansiopäiväraha on kaksinkertainen verrattuna peruspäivärahaan. Ero kasvaa kuukausitulojen mukaan. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha SMKJ:n jäsenellä, jolla on 3000 euron kk-palkka, on kuukaudessa noin 1400 euroa, peruspäivärahan suuruus v. 2010 on hieman yli 500 e/kk (25,63 €/pv)
Ilmoittaudu TE-toimistossa heti työttömyysjakson alussa
Ilmoittaudu työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimistoon) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Jos lomautus on määräaikainen ja kohdistuu työpaikalla vähintään kymmeneen työntekijään, sinun ei välttämättä tarvitse ilmoittautua TE-toimistoon henkilökohtaisesti, vaan työnantaja hoitaa asian ryhmälomautusilmoituksella. Muista tarkistaa asia.
Jos olet saanut työnantajalta tukipaketin tai erokorvauksen, ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi työsuhteen päätyttyä. Pidä työnhaku voimassa säilyttääksesi oikeutesi työttömyys-päivärahaan tukipaketin jälkeen.
Lähetä ansiopäivärahahakemus (kts. www.tyj.fi osio ”Lomakkeet”)
Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteineen voit lähettää Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassaan kahden viikon työttömyyden tai lomautuksen jälkeen. Jos työttömyys- tai lomautusaika alkaa kesken kalenteriviikon (ma-su), hakemus täytetään ensimmäisestä työttömyyspäivästä kahden viikon päähän sunnuntaihin. Jatkohakemukset täytetään joko neljän kalenteriviikon (ma-su) tai kalenterikuukauden jaksoissa.
Jos olet osa-aikatyössä, satunnaisessa työssä, osa-aikaisesti lomautettuna tai lyhennetyllä työviikolla, hae päivärahaa palkkajaksoittain (kuukausi tai neljä kalenteriviikkoa).
Hakemuksen liitteenä on aina oltava palkkatodistus hakujakson ajalta. Jos työttömyys tai lomautus päättyy kesken neljän viikon tai kalenterikuukauden hakujaksoa, hakemus voidaan lähettää lyhyemmältäkin ajalta. Päivärahaa saa takautuvasti enintään kolmelta kuukaudelta, joten muista toimia ajoissa.
Huomaa lähettää hakemuksen kanssa myös muut tarvittavat liitteet!
Hakemus lähetetään osoitteeseen:
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa
PL 720
00101 Helsinki
Lisätietoa kassan sivuilta www.smkj.fi/tyottomyyskassa ja suomalaisten työttömyyskassojen yhteisjärjestön TYJ:n sivuilta www.tyj.fi
Päivärahalaskuri: http://www.tyj.fi/default.asp?id=25#laskuri
Päivärahataulukko: http://www.tyj.fi/default.asp?id=466
Ansiosidonnainen päiväraha
Työttömyyskassan (mm. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa) maksama palkkaan suhteutettu päiväraha esimerkiksi työttömyyden kohdatessa, puhekielessä myös ansiopäiväraha tai ansioturva.
Irtisanomisaika
Aika, jota sekä työnantajan että työntekijän tulee noudattaa työsuhdetta päätettäessä. Vaihtelee pääsääntöisesti 14 vuorokaudesta puoleen vuoteen
Järjestelyvaraerä
Keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, jonka käytöstä sovitaan liittokohtaisesti tai yrityskohtaisesti
Kilpailukieltosopimus
Sopimus, jolla voidaan rajoittaa työntekijän työllistymistä tulevaisuudessa työnantajan kanssa kilpailevaan toimintaan. Ko. sopimus voidaan tehdä vain erityisen painavista syistä
Keskitetty ratkaisu
Työmarkkinakeskusjärjestöjen palkoista ja muista työehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta jäsenliitot neuvottelevat omat työ- ja virkaehtosopimukset
Keskusjärjestösopimus
Kahden tai useamman palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestön välinen sopimus työmarkkinoiden osa-alueesta, esimerkiksi irtisanomissuojasta tai työsuojelusta
Koeaika
Työsuhteen alkuun sovittavissa oleva enintään 4 kuukauden ajanjakso, jonka aikana sekä työntekijä että työnantaja voi päättää työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa, ei kuitenkaan epäasiallisilla perusteilla.
Liittokierros
Ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema ja sopima ratkaisu, jossa sovitaan työehtosopimuksen muutoksista, ml. palkankorotukset.
Liukuva työaika
Työaikajärjestely, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan
Lomakausi
Ajanjakso, johon vuosiloma tai pääosa siitä tavallisesti sijoitetaan (kesälomakausi 2.5-30.9 ja talvilomakausi 1.10-30.4)
Lomakorvaus
Vuosilomapalkan sijaan maksettava korvaus vuosilomapäiviltä
Lomaraha
Työehtosopimuksiin ja käytäntöihin perustuva ylimääräinen korvaus loman ajalle – yleensä 50 % vuosilomapalkasta. Huom: ei lakisääteinen korvaus
Lomautus
Työnantajan päätökseen perustuva aika, jona sekä työnteko että palkanmaksu ovat keskeytyneenä tilapäisesti
Luontoisedut
Erilaisia verotettavia etuja kuten puhelinetu, autoetu, asuntoetu ja ravintoetu
Luottamusmies (yhdysmies, yhteyshenkilö)
Ensisijainen työntekijöiden edustaja, jonka palkansaajat valitsevat työehtosopimusten määräysten perusteella
Luottamusvaltuutettu
Henkilöstöryhmän edustaja, jonka työehdoista ei ole tehty työehtosopimusta
Määräaikainen työsopimus
Työsopimus, joka tehdään tietyksi määräajaksi, tietyn työtehtävän loppuun saattamiseksi tai esim. tietyn sijaisuuden ajaksi. Peruste tulee näkyä työsopimuksessa.
Osa-aikatyö
Työ, jota tehdään säännöllisen työajan alittava aika
Palkka
Korvaus tehdystä työstä ja työhön käytetystä ajasta
Bruttopalkka
Peruspalkka lisineen ennen veroja
Nettopalkka
Palkka verojen, työeläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun jälkeen
Reaalipalkka
Palkan ostokyky
Tulospalkka (bonus)
Henkilön, henkilöryhmän tai yrityksen tulokseen sidottu palkka
Lisät
Alan työ- tai virkaehtosopimuksessa tai henkilökohtaisesti sovitut kokemuksesta, työn vaativuudesta, olosuhteista tai muusta johtuvat lisät
Palkanmaksu
Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkan on oltava työntekijän käytettävissä palkanmaksupäivänä
Palkkausjärjestelmä
Sopimusalalla tai yrityksessä noudatettavat palkkausperiaatteet ja –määräykset
Pekkas-vapaat
Vuonna 1984 aloitettu, usealle vuodelle kohdistunut sadan tunnin yleinen työajanlyhennysohjelma. Työajan lyhennyksen malleista sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa aloittain
Perhevapaat
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, poissaolo pakottavista perhesyistä sekä erilaiset hoitovapaat
Prosenttilinja
Kaikille palkansaajille sovitaan suhteellisesti yhtä suuret korotukset
Päänavaussopimus
Neuvottelukierroksella ensimmäisenä solmittu työ- tai virkaehtosopimus
Sairausloma (-ajan palkka)
Maksetaan työntekijälle, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä sairausajanpalkan maksuvelvollisuudesta
Solidaarinen palkkapolitiikka
Pyritään korottamaan muita enemmän matalimpia palkkoja
Säännöllinen työaika
Lain mukaan enintään 8 h/vrk ja 40 h/vko. Työehtosopimuksissa voi olla myös määräyksiä säännöllisestä työajasta. Säännöllinen työaika voidaan tapauskohtaisesti järjestää myös keskimääräiseksi. Lisäksi työsopimuksessa voidaan sopia lyhyemmästä työajasta.
Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus
Työsopimussuhteen päämuoto. Nk. vakituisen työsuhteen sopimus, joka voidaan päättää irtisanomalla tai purkamalla
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu (tupo)
Aiempina vuosina hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista. Tupoja ei ole enää muutamaan vuoteen solmittu.
Työsopimus
Sopimus työn tekemisestä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Kannattaa tehdä kirjallisesti!
Työsuojeluvaltuutettu
Edustaa työntekijöitä työsuojeluyhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää.
Työtodistus
Työtodistukseen merkitään työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Työsuhteen päättymisen syy ja arvio työntekijän käytöksestä ja työtaidosta saadaan mainita ainoastaan työntekijän pyynnöstä
Vuosilomapalkka
Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa
Yhteistoiminta
YT-lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstöryhmien välistä keskinäistä yhteistoimintaa, joka perustuu henkilöstölle oikeaan aikaan annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja suunnitelmista
Yleiskorotus
Sopimuksessa sovittu sentti/euro- tai prosenttimuotoinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville
Ylityö
On työnantajan aloitteesta työaikalaissa säädetyn säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ. Lähtökohtaisesti vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli säädetyn vuorokautisen työajan (8 h) ja viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli laissa säädetyn viikoittaisen työajan (40 h)
Yleissitova työehtosopimus
Lain mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä
Akavan kesätyöopas
SMKJ:n myynti&markkinointi-lehden Futuuri-nuorisoliite v. 2011
SMKJ:n myynti&markkinointi-lehden Futuuri-nuorisoliite v. 2010
SMKJ:n myynti&markkinointi-lehden Futuuri-nuorisoliite v. 2009
Myynnin ja markkinoinnin oikeusturva MOT Oy: www.mot.fi
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:n Työ ja ura-sivut: https://www.smkj.fi/portaali/fi/tyo_ura/index.php
Työmarkkina-avain - tärkeimmät perustiedot keskusjärjestöjen yhteiseltä sivustolta, klikkaa linkkiä:
Akavan valppaana työelämässä - opas opiskelijoille (pdf-muoto):
http://www.akava.fi/files/1311/Valppaana_tyoelamassa_opas_opiskelijoille2009.pdf
Myös täällä kattavasti tietoa opiskelijoille:
http://www.akava.fi/julkaisut/esitteet_ja_oppaat/tietoa_opiskelijoille (linkki Akavan sivuille)
